SI Jyvässeudun Soroptimistit ja UNICEF

Soroptimistit ovat tehneet pitkään yhteistyötä Suomen UNICEF:n kanssa mm. myymällä UNICEF-kortteja ja osallistumalla lipaskerääjinä jokavuotisessa Jano-keräyksessä. Meitä yhdistää lasten auttaminen ympäri maailmaa.

Jyvässeudun Soroptimisteilla ja UNICEFin Jyväskylän vapaaehtoisryhmällä on aivan oma erityinen yhteistyöprojektinsa.   Keräämme lahjoitusvaroja virpomisvitsoilla.  Mukana tässä keräystyössä on soroptimistien lisäksi Vaajakosken yhtenäiskoulu ja S-Market Vaajala Vaajakoskella.

 Idea on seuraava:

Jyvässeudun soroptimistit valmistavat kuukausikokouksessaan ennen palmusunnuntaita värikkäät virpomisvitsat.  Vaajakosken yhtenäiskoulun oppilaat jalkautuvat S-Market Vaajalaan   lippaan ja virpomisvitsojen kanssa ja ”pyytävät” lahjoituksia lippaisiin ja palkitsevat lahjoituksen antajaa virpomisvitsalla ja lorulla.   Oppilaat päättävät, mihin UNICEF-työhön kerätyt varat käytetään.

On ilo nähdä, kuinka ahkerasti oppilaat ojentavat lipasta saadakseen rahan kilahtamaan lippaaseen. Ilo on myös virpomisvitsojen tekijöillä.  Yhdessä voimme auttaa maailman lapsia. 

Muistiin merkitsi Virpi Nikander

Virtuaalinen vierailu on mahdollista korona-aikanakin

Jyvässeudun Soroptimistien tammikuun Meet-kuukausikokouksen yhteydessä tehtiin virtuaalinen vierailu Alvar Aallon vuonna 1929 suunnittelemaan ja vuonna 2020 peruskorjattuun Valtiontaloon. Tutustumiskierros rakennukseen tehtiin Youtube-videon välityksellä, jonka jälkeen Kiinteistösijoitusyhtiö Järvi-Suomen asunnot Oy:n toimitusjohtaja Tomi Nieminen esitteli rakennusta ja sen korjausvaiheita. Lopuksi Tomi kertoi muistakin mielenkiintoisista saneeraushankkeistaan mm. Veturitalli ja Kirkkopuiston kioski.

Valtiontalosta järjestetyssä suunnittelukilpailu arkkitehti Alvar Aalto sijoittui toiseksi, mutta rakennus toteutettiin kuitenkin hänen suunnitelmansa mukaan. Rakennus edustaa Aallon varhaistuotantoa ajoittuen klassismin ja modernismin murrosvaiheeseen. Rakennus valmistui alun perin Jyväskylän suojeluskuntataloksi, mutta siirtyi valtion omistukseen vuonna 1934, jolloin nimi muuttui Valtiontaloksi. Rakennuksessa on vuosien saatossa toiminut mm. pankki, ravintola, juhlasali, elokuvateatteri, kauppahalli, postitoimisto. Moni muistaa Valtiontalon kaupunkilaisten suosittuna tanssipaikkana. Vuonna 1995 rakennus siirtyi Jyväskylän kaupungin omistukseen toimien mm. Taidemuseona. Rakennus pääsi rapistumaan vuosien kuluessa ja joutui vuonna 2009 käyttökieltoon ollen tyhjillään viime vuosikymmenen.

Järvi-Suomen Asunnot Oy ja Royal House Oy ostivat rakennuksen vuonna 2015 ja siitä alkoi haastava, 4 vuotta kestänyt remontti. Korjaushankkeen pääsuunnittelijana toimi Tapani Mustonen, joka tunnetaan myös Viipurin kirjaston peruskorjauksen pääsuunnittelijana. Rakennus oli vuosien saatossa kokenut monia muutoksia ja rakenteet olivat vakavasti vaurioituneet. Lisäksi rakennus on vahvasti suojeltu, mm. erityisen suojeltuja ovat juhlasali, ravintolasali ja portaikko ja kävelyhallin tilat, joten purkamiset ja muutokset olivat lähes kiellettyjä. Peruskorjauksen edetessä jouduttiin kuitenkin uusimaan useita kohtia. Haastavin tilanne syntyi rakennus alkaessa vajoamaan, jolloin pitkien neuvottelujen ja katselmusten seurauksena Museovirasto antoi luvan talon päädyn purkuun, jotta rakennus voitiin tukea ja rakenteet uusia. Peruskorjauksessa käytettiin mahdollisimman paljon alkuperäisiä rakennusmateriaaleja ja käsityötekniikoita mm. stuccolustro-marmorointi palautettiin portaikkoon. Peruskorjauksen kustannusarvio ylittyi huomattavasti yli arvioidun kustannusarvion mm. vaativien ratkaisujen, tuentojen ja erikoistöiden takia. Nyt rakennus toimii mm. Jyväskylän seurakunta, YLE Keski-Suomi, suunnittelutoimisto Etteplan ja ylemmissä kerroksissa Forenomin loft-asuntoja ja huoneistohotelli.

Rakennus on saanut arvoisensa peruskorjauksen, jolla on suuri kulttuurihistoriallinen ja kaupunkikuvallinen merkitys Jyväskylän kaupungille. Rakennus seisoo nyt uljaana historialisena rakennuksena, Alvar Aallon varhaistuotannon edustajana, Kirkkopuiston laidalla. (ylöskirjasi ja kuvasi Ulla Rannanheimo)

 

Enemmän tai vähemmän kuin koskaan aiemmin!? Koska korona...

 Sorosisaren Tarja Karstusen koronamietteitä

Viime vuonna 2020:

•  näin läheisiäni ja ystäviäni vähemmän kuin koskaan aiemmin
• olin vähemmän työpaikallani, mutta tein enemmän töitä kuin koskaan aiemmin
• kukaan lähipiirissäni ei sairastunut pandemiaan, josta olin kiitollisempi kuin koskaan aiemmin, mutta toisaalta murehdin tuntemattomien ihmisten kipuja ja pelkoja enemmän kuin koskaan aiemmin
• liikuin luonnossa koiran kanssa enemmän kuin koskaan aiemmin

Mennyt vuosi on ollut minulle monilta osin äärirajoilla olemista; ajatukseni, tunteeni ja toimintani ovat olleet asteikon ääripäissä, ”enemmän tai vähemmän kuin koskaan”. Mutta toisaalta, onhan aiemminkin ollut leviäviä tauteja, luonnon katastrofeja, nälänhätää, ilmastonmuutosta ja muita uhkia, jotka aiheuttavat pelkoa, kipua, sairautta ja kuolemaa. Kyllä, mutta uhkien toteutumisen todennäköisyys minulle itselleni ja läheisilleni on kuitenkin ollut pieni. Kun taas korona pandemia... Olenko siis ollut itsekäs vai inhimillinen? Varmasti molempia.

Kuinka paljon paljain silmin näkymätön virus saa aikaiseksi, toimintaa ja tunteita? Kuinka paljon yksi virus koskettaa minua, sinua, Suomea, Eurooppaa, Aasiaa, koko maapalloa? Kaikkihan me olemme tässä ainutlaatuisessa asiassa samassa tilanteessa -todetaan. Kyllä, mutta... kaikkiahan meitä koskettaa myös esim. ilmastonmuutos. Eikö ilmastonmuutos myös sairastuta ja tapa?

Korona pandemian takia ajattelen nyt enemmän kuin koskaan aiemmin asioita, jotka vaikuttavat välittömästi tai välillisesti itseni lisäksi koko maapalloon. Korona pandemian takia myös ymmärrän paremmin kuin koskaan aiemmin, että ajattelullani, toiminnallani ja valinnoillani voin vaikuttaa omalta osaltani koko maapalloa koskettaviin asioihin. Toivottavasti jatkossa myös toimin eri tavalla kuin ennen.

Innokas lenkkikaveri, jota koronahuolet eivät paina.