tiistai 27. huhtikuuta 2021

Jyvässeudun soroptimistiklubin historiikki vuosille 2011 - 2021

Jyvässeudun soroptimistiklubi täyttää 40 vuotta ja kansainvälinen soroptimistijärjestö 100 vuotta vuonna 2021. Klubilla on tarkoitus juhlistaa vuotta 40-vuotishistoriikilla ja -juhlalla. Vuoden tammikuussa 2021 klubikokouksessa perustettiin historiikkityöryhmä, jonka tehtäväksi tuli laatia jatko-osa 2011 – 2021 30-vuotishistoriikille. Historiikkityöryhmä pohti jatko-osan muotoa ja päätyi noudattamaan 30-vuotishistoriikin mallia, joka oli toteutettu kirjallisena tuotoksena. Jyvässeudun neljännen vuosikymmenen historiikki toteutetaan kirjallisena esityksenä aluksi sähköisessä muodossa ja myöhemmin painetussa muodossa.

Historiikin jäsentelyssä päädyimme kronologiseen tapaan, jossa asiat esitetään aikajärjestyksessä soroptimistikausien mukaan. Työryhmä käytti lähteinä toimintavuosien 2011 - 2021 pöytäkirjoja, toimintaraportteja ja vuosikertomuksia sekä valokuvia. Vaikka tapahtumat ja toimihenkilöt on kirjattu dokumentteihin, niiden yksityiskohdissa saattaa esiintyä epätarkkuuksia. Historiikkityöryhmän tehtävänä oli tarkistaa oikeat tiedot useista lähteistä. Vaikka jakso oli vain kymmenen vuoden pituinen, huomasimme, että ihmismuisti ei ulotu yksityiskohtaisesti vuosien päähän. Valokuvat auttavat muistia paikantamaan tapahtumia. Kymmenen vuoden aikana digitalisaatiossa ja valokuvien ottamisessa on tapahtunut nopeita muutoksia. Kymmenen vuotta sitten kuvia otettiin kokouksissa harvemmin kännykällä kuin nykyään. Tämä näkyy myös historiikissa. Historiikin tekeminen on ollut mielenkiintoinen ja haastava tehtävä. Se tuo esiin klubin toiminnan aktiivisuuden ja monipuolisuuden viimeisen kymmenen vuoden aikana. Historiikin kirjoitusaikana (keväällä 2021) elettiin Covid19 (Korona) –pandemian aikaa, jolloin työskentelimme etänä ja kokoustimme Meet-sovelluksen avulla. Tätä kirjoittaessa historiikista on olemassa luonnos, joka lopullisesti viimeistellään toimintakauden (30.9.2021) päätyttyä lokakuussa 2021. Historiikki julkaistaan myös Suomen Unionin soroptimistien juhlavuoden kunniaksi kokoamalla tervehdyssivustolla.

Työryhmän työtä kuvasi Marja-Leena Stenström


Kuva Jyvässeudun soroptimistien 30-vuotishistoriikin kokosi Helena Jaakkola 

Koronarokottajien muistaminen

Kuka keksii parhaat jutut? Tietenkin Siskot tutut!

Seijan ehdotuksesta otimme koppia ja lähdimme 7.4.2021 viemään Jyväskylän ja Muuramen rokotuspisteisiin Vaasan leivän korvapuusteja ja Sinikan Länsiväylästä saamat lahjoituskahvipaketit. Laitoimme mukaan sisar Ullan suunnitteleman kauniin kortin. Anita, Marja-Leena ja Ditte suuntasivat Muuramen terveyskeskukseen. Sinikan autolla Hannele ja minä menimme Kuokkalan terveyskeskukseen. Siellä Tarja Oksanen otti tyytyväisenä lahjoituksemme vastaan. Milloin olemmekaan saaneet viimeksi maistaa kiitollisuutta, lämmintä iloa ja riemua. Hiljainen vuorovaikutus ja empaattinen vastaanotto riemastutti päiväämme. Nyt oli se päivä! Seuraavaksii suuntasimme Killerin rokotuspisteelle Lahjoituksemme vastaanotti Anna Penttinen hymyilevin silmin. Myös Muuramessa iloittiin tuomisista. Itselleni osui samalle päivälle koronarokotus iltapäivällä. Järjestelyt toimivat erinomaisesti. Terveysaseman edustalla oranssiliiviset vapaaehtoiset ohjaajat neuvoivat oikeille autopaikoille. Ala-aulan ystävälliset hoitajat ohjasivat sukunimen perusteella odotustiloihin. Työparityöskentely sujui helposti. Toinen hoitaja kirjasi rokotustiedot, toinen rokotti ja mukaan sain ohjeet ja seuraavan rokotusajan.

Siunaavin ajatuksin jäin heitä kiittämään.

Muistiin kirjasi Sisar Regina Kiviranta


Kuva 1. Regina Kiviranta (vas.) ja Hannele Saari (oik.) Kuokkalan rokotuspisteessä, jossa Tarja Oksanen kiitteli pullista ja kahveista

Kuva 2. Regina Kiviranta (vas.) ja Sinikka Pihlaja (oik.)  Killerin rokotuspisteessä, jossa  Anna Penttinen otti vastaan pullakahvitarpeet


tiistai 16. maaliskuuta 2021

Elämää koulussa koronapandemian varjossa 2020-2021

                                                    

Maaliskuun 12. päivänä vuonna 2020 elämä sellaisena kuin sen aiemmin koulumaailmassakin tunsimme muuttui lähes silmänräpäyksessä koronauutisten myötä. Aluksi tuona kyseisenä päivänä tuli ilmoitus ylioppilaskirjoituspäivien aikaistamisesta muutamien koepäivien osalta niin, että kokeita saattoi joillakin olla jopa päivittäin koko viikon ajan. Kirjoitukset loppuivat siis jo viikkoa ennakoitua aiemmin ja käytännössä tieto tästä tuli ilman minkäänlaista varotusaikaa kaikille Suomen abiturienteille! Näin kävi myös tyttärelleni Lyseon lukiossa.

Lisäksi jo seuraavana maanantaina saimme järkytykseksemme kuulla, että Muuramen lukio siirtyy etäopetukseen vain kahden päivän päästä eli 18.3. ja näin on oleva jopa pääsiäiseen asti. Myöhemmin selvisi, että koko loppukevään olisimme etänä ja ylioppilasjuhlatkin hoidettaisiin virtuaalisesti 30.5.20. Etäyhteyksistä huolimatta tilaisuus oli hyvin lämminhenkinen ja upeasti toteutettu - vain normaalia lyhyempi. Muuramen lukiossa onnistuttiin kuitenkin järjestämään ylioppilasjuhlat elokuun lopussa ja lähes kaikki paikalle tulivatkin, mutta vierasmäärä oli rajattuna viiteen per ylioppilas. Juhlat onnistuivat pahenevasta koronatilanteesta huolimatta erinomaisesti -turvallisuus toki huomioiden. Lyseon lukio perui syksylle suunnitellut ylioppilasjuhlat, joten toukokuun ennakkoon nauhoitettu etälähetys jäi valitettavasti ainoaksi ”juhlaksi” lukion päättäville nuorille. Krista sai kuitenkin mieluisat ja onnistuneet juhlat kotonani Muuramessa, vaikka koronatilanne oli pahenemaan päin ja huolellinen piti olla.

Muuramen lukion opettajien ja opiskelijoiden onneksi Muuramen kunta oli hieman aiemmin hankkinut oikeudet käyttää Google Meet -alustaa, josta tulikin oikea pelastusrengas, kun sen haltuunottokaan ei suurempia teknisiä taitoja vaatinut. Toki tuli tehtyä jonkin sortin digitaalinen kolmiloikka, jotta opetus sujuisi käytännössä lähes yhtä hyvin kuin luokkatilassa, kun apuna toimi Google Meetin lisäksi myös Wilma ja WhatsApp (opiskelijoiden ryhmät eri kursseille) ja jo entuudestaan Google Driveen luodut kansiot itse kullekin, jonne voisi nyt hyvin palauttaa myös etäopintoihin liittyviä tehtäviä.

Onneksemme saimme toimia lähiopetuksessa lukuvuoden 2020 alusta aina helmikuun 2021 alkuun asti. Olin tästä todella hyvilläni, sillä olisin jäänyt paljosta paitsi henkilökohtaisesti -aivan kuten kaikki lukiolaiset nuoret ja etenkin ykkösvuosikurssin opiskelijat. Nyt sain todellakin onnekseni tutustua kasvotusten itse kuhunkin ykköseen, opin kaikkien etunimet nopealla tahdilla, sain muodostettua läheisemmän suhteen uusiin opiskelijoihimme kuin jos olisimme heti "kättelyssä” ainoastaan koneen välityksellä olleet yhteydessä (kamerat nuorilla eivät ole oppitunneilla päällä) ja nuoret pääsivät tutustumaan toisiinsa ja opettajiinsa aivan toisin kuin jos kurssit olisi täytynyt opettaa etäyhteyksin. Kaiken lisäksi minun ei tarvinnut suunnitella useita ykkösten kursseja osittain uudelleen arvioinnin suhteen paremmin etäopintoihin sopivaksi; kurssit kun tarjotaan tänä lukuvuonna ykkösille viimeistä kertaa, sillä lukio ottaa käyttöön elokuussa 2021 uuden opetussuunnitelman ikäluokittain.

Kun takaisin etäopintoihin helmikuussa 2021 siirryimme (johtuen yhdestä todennetusta koronasta ja mahdollisesti altistuneiden karanteenipäätöksistä), olinkin jo kyseiset englannin kurssit edellisenä keväänä pitänyt juurikin kyseiseltä osin kertaalleen etänä. Siirtyminen etäopintoihin sujui täten ongelmitta, vaikka toki lisätöitä aiheuttikin ja vaikeutti vuorovaikutusta jossain määrin joskaan ei niin paljoa kuin edellisenä vuonna… Tuolloin epävarmuus ja kaiken suunnittelu aiheutti valtavan stressipiikin varmasti monelle muullekin kollegalleni -etenkin alkumetreillä. Nyt ongelmana oli selvästi isommat ryhmät kuin edellisenä keväänä ja tämä on jo sinänsä valtavan paljon enemmän aikaa vievä asia, jolle ei mitään mahda. 

Pääsimme aloittamaan onneksi yllätykseksemme LÄHIOPETUKSESSA talviloman jälkeen, vaikka pääosin Suomi siirtyikin juuri samaan aikaan sulkutilaan! Ihanaa oli maanantaina 8.3. päästä takaisin ”töihin töihin” ja selvästi pienempien ryhmien kanssa työskentelemään. Alkoi tuntua töissä oleminen lähes lomalta ;) Harvinaista herkkua siis englannin isojen ryhmien kanssa yleensä puljatessa.

Nyt täytyy laittaa kädet kyynärpäitä myöten ristiin, että loppukevät saisi mennä lähiopetuksessa ja ylioppilasjuhlat pidettäisiin normaalisti 5.6. Poikani Riku on Muuramen lukion tulevan kevään abiturientti kunhan ylioppilaskirjoituksiin osallistuminen ei esty tulevina viikkoina. Toivon todella, että jokainen kokelas saa terveenä koepäiviin osallistua niin Muuramen lukiossa kuin kaikissa muissakin lukioissa ympäri Suomen.

Etäopiskelussa tämän vuoden helmikuussa oli kuitenkin yksi erittäin ihana puoli. Kaverinani syntymäpäivästäni helmikuun puolivälistä lähtien oli 12-13 viikkoinen kissanpentu Elvis <3 Hän kun nauttii seurastani -yhtä lailla kuin minä hänen- niin hyvinkin suurelta osan herra kehräsi tai nukkui vieressäni, kun etätunteja takkahuoneesta käsin pidin. Kerran kyllä kävi köpelösti, kun eräskin kissa käveli näppäimistön päälle ja onnistui laittamaan lentokonetilan päälle kesken opetusvideon eikä rouva opettaja heti tajunnut mitä oli tapahtunut ;) Internetyhteys opiskelijoihin oli poikki muutaman minuutin ajan ja pakko oli opiskelijoille kertoa totuus, kun yhteyden sain ryhmääni muodostettua. Oh well, all´s well that ends well…

Lopuksi ei muuta kuin että voikaamme hyvin ja eläkäämme hetkessä nauttien arjen ja työn parhaimmista puolista. Ja koronalle toivottavasti saamme sanoa hyvästit kesään mennessä kausivaihtelun ja rokotusten myötä! Good riddance eli ei kyllä tule ikävä! Blogiteksti Merjo Piela 14.3.2021

 

 

tiistai 2. maaliskuuta 2021

Kohti kestävää kehitystä



Yksi Jyväskylän klubin toiminnan painopisteistä on ollut kestävä kehitys.  Helmikuun 2020 kuukausikokouksessa toiminnanjohtaja Anna Sarkkinen JAPA - Jyväskylän kestävä kehitys ry:stä kertoi YK:n kestävän kehityksen toimintaohjelman Agenda 2030 tavoitteista ja haastoi meidät itsetutkiskeluun: mittasimme omat hiilijalanjälkemme nettitestillä osoitteessa Sitoumus2050. 

Keskimääräinen hiilijalanjälkemme oli noin 10 000 kg CO2e vuodessa, tavanomaista suomalaista tasoa.  Minulle mittari näytti selvästi ikävämpiä lukemia, noin 13000 kg - kovin noloa ympäristönsuojelusihteerille.  Puolustaudun sillä, että työmatkani on pitkä, eikä juna- tai linja-autoyhteyksiä ole.  Kimppakyyditkin onnistuvat vain silloin tällöin.  Tein hiilijalanjälkitestin äsken uudestaan.  Nyt korona-aikana, kun työskentelen osittain kotona, lukemat ovat huomattavasti kestävämmällä tasolla, noin 8000 kg.  Onpa edes jotain iloa tästä korona-riesasta! 

Korona saadaan kuriin ennemmin tai myöhemmin.  Emme voi heittäytyä nauttimaan hillittömästi vapauden huumasta ankean ajan jälkeen.  Ilmastonmuutos ja muut vakavat, koko ihmiskuntaa koskettavat ympäristöhaasteet eivät ole kadonneet minnekään. 

Nyt on hyvä aika tehdä hiilijalanjälkitesti.  Testiin liittyy mahdollisuus valita arjen tekoja, joihin sitoutumalla voi pienentää hiilijalanjälkeään.  Ensimmäiseksi kannattaa poimia itselle helpot arjen teot.  Tekojen vaikuttavuus vaihtelee huomattavasti, joten valitettavasti pelkästään helpoilla valinnoilla ei välttämättä saavuta kummoisia tuloksia. 

Vastuuta kestävästä kehityksestä ei voi sälyttää yksittäisille ihmisille.  Tarvitaan tutkimukseen pohjautuvia poliittisia päätöksiä sekä paikallisella että valtiollisella tasolla ja vahvaa kansainvälistä yhteistyötä.  Kuitenkaan me yksittäiset ihmiset emme voi ulkoistaa omaa osaamme vastuusta yhteiskunnalle.  Me soroptimistithan uskomme siihen, että jokainen voi vaikuttaa! Näin kirjasi Sirpa Peitsenheimo-Aarnio.

                              

                                                

    

tiistai 26. tammikuuta 2021

SI Jyvässeudun Soroptimistit ja UNICEF

Soroptimistit ovat tehneet pitkään yhteistyötä Suomen UNICEF:n kanssa mm. myymällä UNICEF-kortteja ja osallistumalla lipaskerääjinä jokavuotisessa Jano-keräyksessä. Meitä yhdistää lasten auttaminen ympäri maailmaa.

Jyvässeudun Soroptimisteilla ja UNICEFin Jyväskylän vapaaehtoisryhmällä on aivan oma erityinen yhteistyöprojektinsa.   Keräämme lahjoitusvaroja virpomisvitsoilla.  Mukana tässä keräystyössä on soroptimistien lisäksi Vaajakosken yhtenäiskoulu ja S-Market Vaajala Vaajakoskella.

 Idea on seuraava:

Jyvässeudun soroptimistit valmistavat kuukausikokouksessaan ennen palmusunnuntaita värikkäät virpomisvitsat.  Vaajakosken yhtenäiskoulun oppilaat jalkautuvat S-Market Vaajalaan   lippaan ja virpomisvitsojen kanssa ja ”pyytävät” lahjoituksia lippaisiin ja palkitsevat lahjoituksen antajaa virpomisvitsalla ja lorulla.   Oppilaat päättävät, mihin UNICEF-työhön kerätyt varat käytetään.

On ilo nähdä, kuinka ahkerasti oppilaat ojentavat lipasta saadakseen rahan kilahtamaan lippaaseen. Ilo on myös virpomisvitsojen tekijöillä.  Yhdessä voimme auttaa maailman lapsia. 

Muistiin merkitsi Virpi Nikander



maanantai 25. tammikuuta 2021

Virtuaalinen vierailu on mahdollista korona-aikanakin



Jyvässeudun Soroptimistien tammikuun Meet-kuukausikokouksen yhteydessä tehtiin virtuaalinen vierailu Alvar Aallon vuonna 1929 suunnittelemaan ja vuonna 2020 peruskorjattuun Valtiontaloon. Tutustumiskierros rakennukseen tehtiin Youtube-videon välityksellä, jonka jälkeen Kiinteistösijoitusyhtiö Järvi-Suomen asunnot Oy:n toimitusjohtaja Tomi Nieminen esitteli rakennusta ja sen korjausvaiheita. Lopuksi Tomi kertoi muistakin mielenkiintoisista saneeraushankkeistaan mm. Veturitalli ja Kirkkopuiston kioski.

Valtiontalosta järjestetyssä suunnittelukilpailu arkkitehti Alvar Aalto sijoittui toiseksi, mutta rakennus toteutettiin kuitenkin hänen suunnitelmansa mukaan. Rakennus edustaa Aallon varhaistuotantoa ajoittuen klassismin ja modernismin murrosvaiheeseen. Rakennus valmistui alun perin Jyväskylän suojeluskuntataloksi, mutta siirtyi valtion omistukseen vuonna 1934, jolloin nimi muuttui Valtiontaloksi. Rakennuksessa on vuosien saatossa toiminut mm. pankki, ravintola, juhlasali, elokuvateatteri, kauppahalli, postitoimisto. Moni muistaa Valtiontalon kaupunkilaisten suosittuna tanssipaikkana. Vuonna 1995 rakennus siirtyi Jyväskylän kaupungin omistukseen toimien mm. Taidemuseona. Rakennus pääsi rapistumaan vuosien kuluessa ja joutui vuonna 2009 käyttökieltoon ollen tyhjillään viime vuosikymmenen.

Järvi-Suomen Asunnot Oy ja Royal House Oy ostivat rakennuksen vuonna 2015 ja siitä alkoi haastava, 4 vuotta kestänyt remontti. Korjaushankkeen pääsuunnittelijana toimi Tapani Mustonen, joka tunnetaan myös Viipurin kirjaston peruskorjauksen pääsuunnittelijana. Rakennus oli vuosien saatossa kokenut monia muutoksia ja rakenteet olivat vakavasti vaurioituneet. Lisäksi rakennus on vahvasti suojeltu, mm. erityisen suojeltuja ovat juhlasali, ravintolasali ja portaikko ja kävelyhallin tilat, joten purkamiset ja muutokset olivat lähes kiellettyjä. Peruskorjauksen edetessä jouduttiin kuitenkin uusimaan useita kohtia. Haastavin tilanne syntyi rakennus alkaessa vajoamaan, jolloin pitkien neuvottelujen ja katselmusten seurauksena Museovirasto antoi luvan talon päädyn purkuun, jotta rakennus voitiin tukea ja rakenteet uusia. Peruskorjauksessa käytettiin mahdollisimman paljon alkuperäisiä rakennusmateriaaleja ja käsityötekniikoita mm. stuccolustro-marmorointi palautettiin portaikkoon. Peruskorjauksen kustannusarvio ylittyi huomattavasti yli arvioidun kustannusarvion mm. vaativien ratkaisujen, tuentojen ja erikoistöiden takia. Nyt rakennus toimii mm. Jyväskylän seurakunta, YLE Keski-Suomi, suunnittelutoimisto Etteplan ja ylemmissä kerroksissa Forenomin loft-asuntoja ja huoneistohotelli.

Rakennus on saanut arvoisensa peruskorjauksen, jolla on suuri kulttuurihistoriallinen ja kaupunkikuvallinen merkitys Jyväskylän kaupungille. Rakennus seisoo nyt uljaana historialisena rakennuksena, Alvar Aallon varhaistuotannon edustajana, Kirkkopuiston laidalla. (ylöskirjasi ja kuvasi Ulla Rannanheimo)

 




torstai 7. tammikuuta 2021

Enemmän tai vähemmän kuin koskaan aiemmin!? Koska korona...

 Sorosisaren Tarja Karstusen koronamietteitä

Viime vuonna 2020:

  •  näin läheisiäni ja ystäviäni vähemmän kuin koskaan aiemmin
  • olin vähemmän työpaikallani, mutta tein enemmän töitä kuin koskaan aiemmin
  • kukaan lähipiirissäni ei sairastunut pandemiaan, josta olin kiitollisempi kuin koskaan aiemmin, mutta toisaalta murehdin tuntemattomien ihmisten kipuja ja pelkoja enemmän kuin koskaan aiemmin
  • liikuin luonnossa koiran kanssa enemmän kuin koskaan aiemmin

Mennyt vuosi on ollut minulle monilta osin äärirajoilla olemista; ajatukseni, tunteeni ja toimintani ovat olleet asteikon ääripäissä, ”enemmän tai vähemmän kuin koskaan”. Mutta toisaalta, onhan aiemminkin ollut leviäviä tauteja, luonnon katastrofeja, nälänhätää, ilmastonmuutosta ja muita uhkia, jotka aiheuttavat pelkoa, kipua, sairautta ja kuolemaa. Kyllä, mutta uhkien toteutumisen todennäköisyys minulle itselleni ja läheisilleni on kuitenkin ollut pieni. Kun taas korona pandemia... Olenko siis ollut itsekäs vai inhimillinen? Varmasti molempia.

Kuinka paljon paljain silmin näkymätön virus saa aikaiseksi, toimintaa ja tunteita? Kuinka paljon yksi virus koskettaa minua, sinua, Suomea, Eurooppaa, Aasiaa, koko maapalloa? Kaikkihan me olemme tässä ainutlaatuisessa asiassa samassa tilanteessa -todetaan. Kyllä, mutta... kaikkiahan meitä koskettaa myös esim. ilmastonmuutos. Eikö ilmastonmuutos myös sairastuta ja tapa?

Korona pandemian takia ajattelen nyt enemmän kuin koskaan aiemmin asioita, jotka vaikuttavat välittömästi tai välillisesti itseni lisäksi koko maapalloon. Korona pandemian takia myös ymmärrän paremmin kuin koskaan aiemmin, että ajattelullani, toiminnallani ja valinnoillani voin vaikuttaa omalta osaltani koko maapalloa koskettaviin asioihin. Toivottavasti jatkossa myös toimin eri tavalla kuin ennen.


Innokas lenkkikaveri, jota koronahuolet eivät paina.




Jyvässeudun soroptimistiklubin historiikki vuosille 2011 - 2021

Jyvässeudun soroptimistiklubi täyttää 40 vuotta ja kansainvälinen soroptimistijärjestö 100 vuotta vuonna 2021. Klubilla on tarkoitus juhlist...