ORANSSILLA VÄRILLÄ VÄKIVALTAA VASTAAN – Oranssit päivät 25.11.-10.12.2025

YK:n Oranssit päivät -kampanja 25.11.-10.12.2025 lisää tietoisuuttaa naisiin kohdistuvasta väkivallasta. Kaikkialla maailmassa naiset altistuvat erilaisille väkivallan muodoille ja Suomi johtaa tilastoja.

Minna Canth - toimittaja ja kirjailija – nosti omana aikanaan esiin naisten aseman epäkohtia ja olisi varmaan tänäkin päivänä mukana väkivaltaa vastustavassa keskustelussa. Jyvässeudun soroptimistit ja Jyväskylän Tyttöjen Talon työntekijät ja nuoret laittoivat 25.11.2025 Minna Canthin patsaalle oranssin huivin osana kampanjaa. Toimittaja ja kirjailija Minna Canth nosti esiin naisten aseman epäkohtia jo 1800-luvulla. Minnan patsaalla on huivi 10.12.2025 asti.

Oranssit päivät -kampanja on maailmanlaajuinen YK:n kampanja. Se lisää tietoisuuttaa naisiin kohdistuvasta väkivallasta. Soroptimistit työskentelevät YK:ssa neuvonantaja-asemassa talous- ja sosiaalineuvostossa ECOSOCissa aiheenaan naisten ja tyttöjen asema. Tämän vuoksi olemme naisjärjestönä mukana Oransseissa päivissä, jotka alkavat tänään kansainvälisenä Naisiin Kohdistuvan Väkivallan Vastaisena päivänä ja loppuvat Ihmisoikeuksien päivänä 10.12. Oranssit päivät on yksi UN Womenin suurimmista maailmanlaajuisista kampanjoista.

Oranssi on naisiin kohdistuvan väkivallan vastainen väri. Se symboloi toivoa tulevaisuudesta, jossa elämä ilman väkivaltaa on jokaisen oikeus. Meidän kaikkien tehtävä on huolehtia, että väkivallattomasta tulevaisuudesta tulisi totta.

Joka kolmas nainen maailmassa on kohdannut fyysistä tai seksuaalista väkivaltaa. Suomi on Euroopan kärkimaa, kun puhutaan naisiin kohdistuvasta väkivallasta. Tästä tilastosta emme ole ylpeitä, kuten esim. onnellisuutta mittaavasta tilastosta. Siinä Suomi, ristiriitaista eikö totta, on kärki sijoilla.

Suuri osa naisiin kohdistuvasta väkivallasta tapahtuu kotona ja jää usein piiloon.  Naisiin kohdistuvan väkivallan muotoja ovat esimerkiksi suora fyysinen ja henkinen väkivalta, sukuelinten silpominen, tyttöjen pakkoavioliitot ja seksuaalinen hyväksikäyttö. Konflikteissa raiskausta käytetään suunnitelmallisena aseena, joka kohdistuu erityisesti sivullisiin, naisiin ja tyttöihin. Väkivallasta pitää puhua, tehdä se näkyväksi ja sen ehkäisystä sopia ja päättää.

Älä siis käännä selkää, älä vaikene. Puhu ja puutu. Auta väkivallan uhreja, toimi itse esimerkkinä ja kerro omille lapsille ja lapsenlapsille, että väkivalta ei ole keino ratkaista ongelmia ja ristiriitoja.

Maailmalla valaistaan joka vuosi tunnettuja rakennuksia oranssiksi. Tänä vuonna oranssina hehkuvat Paviljonki, Sairaala Nova, Kino Auroran -elokuvateatterisali ja Ylistön silta.

Oranssien päivien toteutuksessa ovat nyt mukana UN Women paikallisyhdistys, Jyvässeudun Soroptimistit ry, Jyväskylän Tyttöjen Talo, Keski-Suomen ensi- ja turvakotiyhdistys, Keski-Suomen hyvinvointialue, Keski-Suomen Nytkis, kriisikeskus Mobileja ja Mieli ry.                          

                                    

       

Soroptimist Internationalin vaikuttamistyö YK:ssa

Soroptimist International (SI) toimii aktiivisesti YK:ssa ja on yksi harvoista kansalaisjärjestöistä, jolla on yleinen neuvonantaja-asema YK:n talous- ja sosiaalineuvostossa (ECOSOC). Tämä asema antaa soroptimisteille mahdollisuuden osallistua suoraan YK:n päätöksentekoon ja tuoda esille naisten ja tyttöjen ääntä kansainvälisesti.

SI:n vaikuttamistyö näkyy muun muassa:

• Osallistumisena keskeisiin YK-tapahtumiin, kuten naisten asemaa käsittelevän toimikunnan (CSW) istuntoihin.
• Pysyvänä edustuksena seitsemässä YK:n keskuksessa, mikä mahdollistaa jatkuvan vuoropuhelun ja vaikuttamisen.
• Kumppanuuksina ja hankkeina Soroptimist International Foundationin kautta, jotka tukevat konkreettisia toimia naisten ja tyttöjen hyväksi.

Soroptimistijärjestö on sitoutunut edistämään YK:n kestävän kehityksen tavoitteita (SDG), erityisesti niitä, jotka liittyvät sukupuolten tasa-arvoon, koulutukseen ja ihmisoikeuksiin. SI:n viisi federaatiota eri puolilla maailmaa tekevät työtä paikallisesti, kansallisesti ja kansainvälisesti – muodostaen vahvan verkoston, joka ajaa muutosta ja vahvistaa naisten asemaa.

YK:n Naisten asemaa käsittelevä toimikunta (CSW)

CSW on YK:n tärkein elin sukupuolten tasa-arvon ja naisten voimaantumisen edistämisessä. Se toimii ECOSOCin alaisuudessa ja kokoontuu vuosittain New Yorkissa. Toimikunnassa on 45 jäsenvaltiota, ja sen istuntoihin osallistuu edustajia hallituksista, viranomaisista, järjestöistä, yksityiseltä sektorilta ja YK-järjestöistä.

Soroptimistit osallistuvat aktiivisesti CSW:n istuntoihin neuvonantajastatuksensa ansiosta. He järjestävät tapahtumia ja työpajoja sekä tukevat tasa-arvotyötä ja vaikuttamista naisten oikeuksien puolesta.

CSW:n istunnoissa seurataan muun muassa Pekingin julistuksen ja Kestävän kehityksen tavoitteiden toteutumista. Erityistä huomiota kiinnitetään naisiin ja tyttöihin kohdistuvaan väkivaltaan, kuten lähisuhde- ja seksuaaliväkivaltaan, naissurmiin, digitaaliseen väkivaltaan ja anti-gender-liikehdintään – kaikki vakavia tasa-arvon esteitä.

Tavoitteena on vahvistaa poliittista sitoutumista sukupuolten tasa-arvon edistämiseen ja naisten vaikutusmahdollisuuksien lisäämiseen.

Fokusraportit – vaikuttamistyön näkyväksi tekeminen

Soroptimistien yleinen neuvonantaja-asema YK:n ECOSOCissa perustuu laajaan ja vaikuttavaan työhön paikallisella, kansallisella ja kansainvälisellä tasolla. Tätä työtä dokumentoidaan fokusraporteilla, jotka ovat keskeinen väline toimintamme esiin tuomisessa.

Fokusraporttien pohjalta laaditaan vuosittain koontiraportti YK:lle, joka osoittaa konkreettisesti Soroptimistien panoksen tasa-arvon ja ihmisoikeuksien edistämisessä. Siksi on tärkeää, että me soroptimistit raportoimme. J

okainen projekti – myös pienet – raportoidaan SIE Extranetiin fokusraportteina.

                                  

Kuva Kuvassa yhteistyökumppanimme Ella Hirsiaho ja Mufindin ompelukoneprojektin tytöt Zianah ja Tunu

Teksti Soroptimisti Unionin tiedotus ja Seija Nykänen

Soroptimistien stipendit

                                         

Soroptimist International järjestö jakaa vuosittain stipendejä ja apurahoja. Näitä voivat hakea sekä Soroptimistit että ei-Soroptimistit. Ei-Soroptimistiehdokkaan tulee olla Soroptimistin suosittelema. Jos olet kiinnostunut hakemaan joitakin stipendeistämme, ota yhteyttä lähimpään klubiisi lisätietoja varten. Löydät kaikkien klubiemme yhteystiedot täältä. 

 SIE – Soroptimist International Europe stipendi

SIE-stipendihaku on auki, hakuaika 1.12.24-22.1.2025.

SIE myöntää vuosittain stipendejä ja apurahoja naisille heidän oman ammatillisen etenemisensä edistämiseksi. Näillä stipendeillä pyritään tukemaan ammatissa toimivia naisia, jotka suorittavat täydennyskoulutusta nykyisessä ammatissaan tai jotka ovat vaihtamassa uraa, koulutustasosta tai tieteenalasta riippumatta. Lisäksi stipendeillä tuetaan kehittyvissä maissa olevien naisten ammatillista koulutusta. Etusijalle voidaan asettaa koulutusaloja, joilla naiset ovat tyypillisesti aliedustettuina, kuten STEM-alat (Science, Technology, Engineering ja Mathematics ) tai hakijoita, jotka ovat opintojensa tai koulutuksensa loppusuoralla.

Stipendit ovat avoimia kaikille naisille. Ehdokas voi olla Soroptimisti tai ei-Soroptimisti. Ei-Soroptimisti ehdokkaan on oltava Soroptimistin suosittelema. Kontaktoi lähintä Soroptimisti-klubiasi lisätietoja ja hakuohjeita varten. 

Unioni valitsee klubien ehdottamien hakijoiden joukosta kaksi (2), joita se esittää SIE:lle stipendien saajiksi. Hakuaika on vuosittain 1.12.-22.1. ja stipendin suuruus on enintään 15000€.

SNLA - Soroptimist Nordic Leadership Academy

HAKU ON NYT AUKI 16.3.2025 SAAKKA!

Soroptimist Nordic Leadership Academy (SNLA) on tarkoitettu Pohjoismaissa asuville nuorille naisille, jotka ovat kiinnostuneita kehittämään johtamistaitojaan ja verkostoitumaan tasa-arvotyöstä kiinnostuneiden kanssa. Jokaisesta Pohjoismaasta valitaan 5 edustajaa akatemiaan, joka järjestetään vuosittain eri Pohjoismaassa. Akatemian vetäjinä toimivat asiantuntijat, jotka työskentelevät muun muassa johtamisen, valmentamisen ja viestinnän parissa ja ovat omien alojensa ehdottomia huippuammattilaisia. Akatemiassa työskennellään sekä ryhmissä että yksilötehtävien parissa. Ilmoittautumismaksu 100 euroa tulee maksettavaksi koulutukseen valituille. Muilta osin kaikki koulutuksen kustannukset katetaan akatemian toimesta.

Vuonna 2025 akatemia järjestetään Suomessa, Vaasassa 22.6.-28.6. Akatemiaan voivat hakea mukaan 20-30 vuotiaat Soroptimistit sekä ei-Soroptimistit. Kontaktoi lähintä Soroptimisti-klubiasi lisätietoja ja hakulomaketta varten.

#snla #snla2025 #soroptimistit #soroptimistfinland #soroptimist #koulutus #education #futureleaders #westandupforwomen #womensupportingwomen #globalvoiceforwomen

KOULUTA – ROHKAISE – TUE -stipendi

Stipendi on Unionin hallituksen myöntämä ja hallitus päättää vuosittain stipendin määrän ja suuruuden. Stipendit myönnetään yli 18-vuotiaille naisille Suomessa tai ulkomailla tapahtuviin tutkintoon johtaviin opintoihin. Ehdokas voi olla Soroptimisti tai ei-Soroptimisti. Edellytämme, että toinen suosittelijoista on Soroptimistijärjestön jäsen.  Kontaktoi lähintä Soroptimisti-klubiasi lisätietoja ja tarkempia hakuohjeita varten. 

Teksti Merja Mäkelä ja Seija Nykänen

Soroptimistien historia ja monet toiminnan tasot

Ensimmäiset Soroptimistiklubit Yhdysvalloissa

SOROR = sisar, OPTIMUM = parasta >> PARASTA NAISILLE!                                         

Jyvässeudun soroptimistien väistyvä presidentti Anita Meuronen kokosi joulukuun 2024 kuukausikokoukseen Soroptimistien historialliset vaiheet tiedoksi uusille ja kertaukseksi entisille jäsenille. Anita kertoi, että Stuart Morrow perusti Kaliforniassa 1920-luvulla ammatikseen Rotary-klubeja. Hän vieraili sattumalta oppilaitoksessa, jonka rehtorina oli nainen. Niinpä Stuart tuli rehtorin kanssa käytyjen keskustelujen myötä perustaneeksi 3.10.1921 ensimmäisen soroptimistiklubin Oaklandiin Kaliforniaan. Idea levisi nopeasti ja jo vuonna 1928 klubeja oli Yhdysvalloissa 17 kappaletta. Klubeihin kuului liike- ja virkanaisia ja he pitivät lounaskokouksia kerran viikossa.

Soroptimisti-toiminta Eurooppaan vuonna 1924

Stuart Morrow perusti ensimmäisen Euroopan klubin1924 Lontooseen ja samana vuonna Pariisiin. Englannissa oli ennestään Venture -klubeja, joiden mottona oli Looking Further – katsotaan eteenpäin.  Soroptimisti- ja Venture-klubit yhdistyivät 1930. Pariisiin ensimmäinen klubi perustettiin 6.1.1924. Sen presidentiksi valittiin plastikkakirurgi Suzanne Noel. Hän perusti Eurooppaan useita klubeja. Hänen nimeään kantavaa stipendiä jaetaan edelleen.

Vuonna 1928 perustettiin Soroptimist International Association (SI). Siihen kuuluivat Amerikan ja Euroopan federaatiot. SI pitää vuodesta 1930 lähtien kansainvälisen kokouksen neljän vuoden välein. Vuonna 1928 hyväksyttiin Soroptimisti-merkki ja järjestön väreiksi sininen ja keltainen. Soroptimisti-empleemi on modernisoitu ja Suomessa se otetaan laajaemmin käyttöön vuoden 2015 aikana. Soroptimist International on maailmanlaajuinen eri ammatteja, kulttuureja ja maita edustava naisten vapaaehtoisjärjestö. Se puolustaa ihmisoikeuksia, rauhaa ja demokraattista päätöksentekoa. Järjestö on perustettu erityisesti naisten ja tyttöjen aseman sekä tasa-arvon edistämiseen ja sen kantavana voimana on kansainvälinen hyvä tahto, ymmärtäminen, ystävyys ja yhteenkuuluvuus. Järjestö ei ota kantaa poliittisiin ja uskonnollisiin asioihin. Soroptimistit tekevät työtä YK:n sosiaalirahastoissa ja myös Unicefin ohjelmissa.

Soroptimisti-toiminta alkoi Suomessa vuonna 1951

Viimeisenä Pohjoismaista Soroptimistitoiminta tuli Suomeen Tanskasta. Helvi Hakulinen-Sipilä ja Helmi Palmen vierailivat kongressissa Tanskassa ja tutustuivat soroptimsteihin. Helsinkiin Suomen ensimmäinen Soroptimisti-klubi perustettiin 27.11.1951. Sen ensimmäinen presidenttioli Helvi Hakulinen-Sipilä. Hän työskenteli Suomen toisena naispuolisena asianajajana ja hän oli mm. ensimmäinen naispresidenttiehdokas 1982. 1970-luvulla Helvi Sipilä työskenteli YK:n apulaispääsihteerinä 10 vuotta. Hänet oli valittu 12 eri yliopiston ja korkeakoulun kunniatohtoriksi. Vuonna 1953 Soroptimisti-klubit perustettiin Tamperelle ja Lahteen. 1950-luvulla perustettiin Soroptimistien Suomen Unioni.

Soroptimistitoiminta Jyväskylässä

Sittemmin lakkautettu Jyväskylän klubi oli jo olemassa, kun Unionin presidentti Kaisu Vuolio ja Helena Jaakkola, hänen ystävänsä, päättivät keskustelujen perusteella ja soroptimistitoimintaan tutustumisen jälkeen perustaa Jyvässeudun klubin. Klubin perustamiskokous pidettiin 28.1.1981, 22 innokkaan sisaren voimin. He olivat 25 -40 vuotiaita. Klubin vihkiäisjuhla pidettiin 3.6.1981. Juhlaan osallistui SIE:n presidentti Charlotte von Loeper ja Helvi Hakulinen-Sipilä.

Soroptimistit työskentelevät kolmella tasolla. Ne ovat tietoisuus (awareness), vaikuttaminen ja puolustaminen (advocacy) sekä toiminta (action). Soroptimistit auttavat paikallisesti ja pyrkivät konkreettisesti parantamaan naisten ja tyttöjen elämää. Soroptimistien vaikuttamistavoitteiden avainalueita ovat koulutus, naisten voimaantuminen, naisiin kohdistuva väkivalta -ennaltaehkäisy ja uhrien auttaminen, terveys ja elintarviketurvallisuus sekä kestävä kehitys. Järjestön perusyksikkö on klubi. Ne liittyvät kansallisiksi Unioneiksi ja soroptimisti Unionit liittyvät mantereittain federaatioiksi. Ne ovat Amerikka, Eurooppa, Great Britain ja Ireland, South West Pacific ja Afrikka. Soroptimisti-klubeja on 120 maassa. Jäseniä on yli 66 000 jäsentä. Suomessa toimii 49 klubia, joissa on noin 920 jäsentä.

                                           

SI Jyvässeudun presidentti Anita Meuronen YK:n Oranssit-päivät tapahtumassa Jyväskylän TyttöjenTalolla.

Teksti Seija Nykänen ja Anita Meuronen

Kuva Seija Nykänen

Valarikko on Sari Peitsenheimon esikoisteos

                                                            

Saimme maaliskuun kuukausikokoukseen vieraaksemme esikoiskirjailija Sari Peitsenheimon. Hän esitteli kirjansa, Valarikko, kirjoittamis- ja kustannusprosessia. Valarikko kertoo dekkarigenren keinoin päähenkilön, Selma Salmisen asemasta urakkariidan ja avioliiton vaikeuksien puristuksessa.

Sari Peitsenheimo kertoi lukeneensa koko ikänsä ja kirjoittaminen on hänelle luontainen ajattelun selkiinnyttäjä. Kirjoittaminen tiivistyi tavoitteeliseksi, kun hän vuonna 2018 laati nyt  julkaistun kirjan rungon. Hän valitsi dekkarin kirjan muodoksi, sillä yhteiskunnalliset teemat henkilökuvauksen lisäksi kiinnostavat häntä. Valarikko on kertomus naisen elämästä sekä avioliitosta ja Selman, päähenkilön suhteesta tyttäreensä. Peitsenheimo kuvaa päähenkilönsä kautta yhteiskunnallisia ongelmia, kuten suomalaista työelämän kipupisteitä. Kirjan teemana on mm. rakennusalalle pesiytynyt laiton, kansainvälinen työvoima.

Valarikon kirjailija kertoi kirjoittaneensa kolmeen kertaan päivätyön ohessa. Saatuaan kustannussopimuksen Kirjokansi kustannusyhtiöltä Sari halusi vielä kirkastaa tekstiään ja kävi käsikirjoituksen läpi, vaikka kustantaja olisi sen painattanut sellaisenaan. Mielenkiinnolla kuuntelimme kirjailijan kertomuksen luomisprosessistaan. Jäämme odottamaan toisen kirjan ilmestymistä, sillä Sari kertoi sen olevan suunnitelmissa.

Kuva Sari Peitsenheimo

Teksti Seija Nykänen

Oranssit päivät -tapahtuma 23.11.2023 Jyväskylän Tyttöjen Talolla

 

Jyväskylän Tyttöjen talon Mummolatoiminta avattu 27.10.2023

 Jyväskylän Tyttöjen talo on kohtaamispaikka 12-28-vuotiaille tytöille ja nuorille naisille osoitteessa Viitaniementie 11-13. Tyttöjen talolla kunnioitetaan sukupuolten moninaisuutta ja kaikkien itsemääräämisoikeutta. Tyttöjen talossa on vapaata sekä ryhmätoimintaa. Jyvässeudun soroptimistit ovat osallistuneet Tyttöjen talon toimintaan sen alusta asti. Soroptimistit ottivat Tyttöjen talon perustamisen puheeksi Nuorisofoorumissa kolmisen vuotta sitten. Talokonsepti on Setlementtiliikkeen tavaramerkki. Jyvälän kansalaisopisto hankki talon rahoituksen ja perusti talon, joka avattiin toukokuussa 2023 ja vihittiin käyttöön elokuussa 2023.

Jyvässeudun soroptimistit järjestävät kerran kuussa Mummolatoimintaa Tyttöjen talolla. Ensimmäinen mummola avattiin pullantuoksuisesti 27.10. kahden mummon Hannelen ja Seija voimin. Kolmas vapaehtoismummo Paula osallistui myös tyttö- ja mummoringin keskusteluihin. Tytöt olivat sitä mieltä, että mummoudelle, niin kuin ei tytöillekään ole kaavaa, vaan jokainen on erilainen. Mummo ei välttämättä ole pullantuoksuinen kotihengetär. Työssä käyvä kiireinen mummo on nykypäivänä yleinen tapa olla mummo.

Mummolatoiminnallakaan ei ole kaavaa. Tyttöjen talon ilmoitustaululle jätettiin avoin A4:n. Siihen kävijät voivat jättää toiveitaan mummolalle. Siitä on sovittu, että ennen joulua paistetaan pipareita ja huovutetaan joulukoristeita.

Teksti Seija Nykänen